Susien suojelua vai vainoa
Susia on maailmassa noin 200 000. Eniten niitä on Kanadassa, noin 50 000, ja Venäjällä noin 30 000. Aikanaan sudet ovat olleet nisäkkäistä laajimmalle levinneet, mutta sittemmin ne on tapettu kokonaan useista maista. Tällä hetkellä sudet on luokiteltu EU:n alueella erittäin uhanalaisiksi, mutta luultavasti tämä status ei säily kauan.
Mikä on muuttunut? Susia on koko Euroopan alueella noin 17 000. Susien määrä on osalle ihmisistä aina liikaa, erityisesti niille, jotka pitävät eläimiä ulkona aitaamattomilla pihoilla myydäkseen ne teuraaksi. Heillä ei luonnollisesti löydy myötätuntoa eläimille, jotka etsivät ravintoa luonnosta – vaikka tuo piha-aluekin on osa luontoa luonnonvaraisille eläimille.
Sudet hakeutuvat ihmisasutuksien lähelle vain pakosta, kun metsissä elävät hirvieläimet on tapettu tai sudet on salametsästäjien toimesta vainottu. Susien pääasiallinen ravinto olisi hirvet, mutta ihmisten ja metsästyslupien lisääntyessä Suomenkin talousmetsät ovat yhä hiljaisempia. Aarniometsiä eli vanhoja luonnontilassa olevia on Suomen metsistä alle 5%.
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin maatilalla susi tappoi ponin. Nyt von der Leyenin mukaan susilaumoista on tullut todellinen uhka kotieläimille ja mahdollisesti myös ihmisille. Koska von der Leyen on ymmärrettävästi pahoittanut mielensä poninsa puolesta, hän hakee kollektiivista rangaistusta koko Euroopan alueella eläville susille. Katso Yle –juttu.
Myös media on alkanut rummuttamaan susien mahdollisesta uhkasta, siitä heillä jo pitkä kokemus.
Sudet ovat petoeläimiä kuten karhut, kotikissat, haukat ja niin monet muut. Klikkiuutisoinnin uhkakuvana ylitse muiden on aina mahdollisuus, että susi saattaisi jossain – joskus – hyökätä ihmisen kimppuun. Varmasti sekin mahdollisuus on olemassa, kuten on myös mahdollisuus kohdata marjareissulla karhu tai käärme. Joka päivä joku jää auton alle, ja melkein joka päivä joku joutuu koiran hyökkäyksen kohteeksi.
Ehkä kyse on suden ja koiran liian selvästä samankaltaisuudesta – sudet sekoitetaan vihaisiin koiriin. Vihainen koirahan saattaa purra. Ehkä tahallaan ei ymmärretä, että sudet ovat ja niiden täytyy olla saalistavia petoeläimiä voidakseen pysyä hengissä. Siksi heidät on luotu. Koirat erkaantuivat susista noin 15 000 vuotta sitten. Myös luonnostaan sosiaaliset sudet kesyyntyvät ja kiintyvät ihmisiin, jos ne kasvatetaan pennuista.
Susien suojelu Suomessa
Suomessa elävistä noin 300 sudesta on tehty varsin paljon eri tutkimuksia, susien reviireistä ja elintavoista kuten Luonnonvarakeskuksen pdf –julkaisu Suomen susikannasta. Metsästäjä-lehden juttu susikannan kasvusta.
Ei liene montaa kuntaa, joissa ei olisi tehty havaintoja edes ohi kulkevasta yksittäisestä sudesta. Jos sudet saisivat päättää reviirinsä sijainnin ja rajat, niin nykytiedon varassa arvio olisi mahdollisimman kaukana ihmisistä. Lapin kutsu vain ei ole Suomessa susille, kuin kutsu kuolemaan. Sudet kuten myös ilvekset yrittävät löytää oman paikkansa. Ilvesten tappolupien määrä on saatu porojen kasvatukseen varatulla alueella vähenemään, voisiko niin myös susien osalta, joita ammuttiin viisikymmentä vuonna 2024. Katso Ylen –artikkeli.
Suomen poronhoitoalue käsittää lähes koko Lapin läänin ja osan Oulun läänistä ja sen maapinta-ala on noin 36 prosenttia koko Suomen maapinta-alasta.
Poronhoito on pääasiallinen elinkeino Suomessa noin 600 taloudelle. Suomen pinta-alasta on siten varattu lähes 40% kuudensadan talouden pääasiallisen elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.
Porotaloutta tuetaan Suomessa merkittävästi maataloustuilla. Eri tukien määrä on vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Tuen tarkoituksena on turvata porotalouden harjoittamista ja saamelaisten kulttuuria.
Poroja kuolee eri petoeläinten saaliina noin 5000 vuodessa, joista valtio maksaa vuodessa korvauksia lähes 10 000 000 euroa. 2024 7 500 000 euroa. Katso 2024 budjettiesitys. Eteläisellä Itärajan alueella tulo onkin suurelta osin petokorvauksista, josta MU –juttu. Itä-Suomen alueella luonnollisesti rajan yli liikkuvia karhuja, susia, ahmoja ja muita luonnonvaraisia. Liikenteen uhreina noin 4000 vuodessa, joista myös maksetaan korvauksia. Katso ”Porojen liikennekuolemat vuosina 2005–2011 pdf” Liikennevahingot aiheuttavat myös vakuutusyhtiöille maksettavaksi miljoonien korvaukset.
Korvauksia maksetaan myös esimerkiksi talvesta johtuvista kuolemista kuten 2019–2020 talven korvaukset yhteensä 6 000 000 euroa. Ja kaikki muut tuotanto ym. tuet.
Susia halutaan suojella, mutta susien ei anneta elää siellä, missä ne itse haluavat. Pakottamalla sudet elämään siellä missä on ihmisiä eniten, aiheutetaan välillisesti tahallaan kaikki ihmisten ja ihmisten lemmikkien kohtaamiset susien kanssa. Sudet elävät luonnossa ja luonnosta. Susilla ei ole vaihtoehto B:tä, on vain mahdollisuus elää ulkona ja löytää ravintoa tai kuolla.